Referenssit

Hoivakotikohteissa havaittiin laajamittaisia kosteuteen liittyviä vaurioita, joissa maaperästä nouseva kosteus oli kulkeutunut kapillaarisesti seinärakenteisiin. Kosteuden seurauksena seinäpintojen maalit hilseilivät ja rakenteiden toimivuus sekä sisäilman laatu olivat vaarantuneet. Hoivakodeissa rakenteiden terveellisyys ja turvallisuus ovat erityisen kriittisiä, sillä tiloissa oleskelee jatkuvasti ihmisiä, joiden toimintakyky on usein rajoittunut.

Kapillaarinen kosteuden nousu on tyypillinen ongelma erityisesti vanhemmissa rakennuksissa, joissa kapillaarikatko puuttuu kokonaan tai se on ajan myötä menettänyt toimintakykynsä. Ilman toimivaa katkoa kosteus siirtyy maaperästä suoraan seinärakenteisiin, mikä johtaa pintavaurioihin ja pitkällä aikavälillä myös rakenteellisiin ongelmiin.

Kohteissa kapillaarikatko toteutettiin injektointimenetelmällä. Injektoinnissa seinärakenteisiin muodostettiin kemiallinen kapillaarikatko, joka estää kosteuden nousun rakenteissa. Menetelmä soveltuu erityisen hyvin käytössä oleviin rakennuksiin, sillä se voidaan toteuttaa ilman laajoja purkutöitä ja tilojen pitkäaikaista sulkemista.

Kapillaarikatkojen toteutuksen jälkeen vaurioituneet seinäpinnat korjattiin ja viimeisteltiin. Korjauksilla palautettiin rakenteiden kosteustekninen toimivuus ja estettiin kosteuden aiheuttamien vaurioiden uusiutuminen.

Korjaustyöt toteutettiin hallitusti ja vaiheittain siten, että hoivakotien toiminta pystyi jatkumaan mahdollisimman häiriöttömästi koko urakan ajan. Oikea-aikaisilla ja teknisesti toimivilla korjauksilla parannettiin tilojen terveellisyyttä ja pidennettiin rakennusten käyttöikää.

Kohde on noin 100 vuotta vanha hirsirakenteinen asuinkiinteistö, jossa kellarikerroksen rakenteet olivat vaurioituneet pitkäaikaisen maaperästä nousevan kosteuden seurauksena. Kosteus oli aiheuttanut merkittävän mikrobiongelman, ja kellaritilat olivat muuttuneet asumiskäyttöön soveltumattomiksi. Lisäksi rakennuksen välipohjarakenteissa oli käytetty turvetta, joka toimi orgaanisena materiaalina ja ylläpiti mikrobikasvua.

Urakan alkaessa kohteessa ei ollut valmiita suunnitelmia, sillä vaurioiden laajuutta ja syntymekanismia ei tunnettu. Korjaustyöt käynnistettiin hallitulla purkamisella, jonka rinnalla suunnittelua tehtiin jatkuvasti työn edetessä ja rakenteiden todellisen kunnon paljastuessa. Työ edellytti joustavaa ja hallittua etenemistä sekä kykyä mukauttaa ratkaisuja olosuhteiden mukaan.

Työn edetessä todettiin, että koko kellari lattia oli purettava ja tilaa louhittava, jotta maaperästä nouseva kosteus saatiin hallintaan. Kohteeseen toteutettiin kapillaarikatko, salaojajärjestelmä sekä pumppaamot veden hallintaa varten. Samalla vanhat täyttömaat poistettiin ja välipohjasta sekä kellaritiloista poistettiin kaikki orgaaniset materiaalit, mukaan lukien turve.

Korjausten jälkeen kellarikerros rakennettiin uudelleen terveiden ja pitkäikäisten rakenneratkaisujen pohjalta. Tilaan toteutettiin saunaosasto, varastotiloja sekä asuinkäyttöön soveltuvia tiloja. Kaikki ratkaisut suunniteltiin siten, että tilat täyttävät nykyiset terveellisyyden ja turvallisuuden vaatimukset.

Koko urakan ajan kiinteistö oli asukkaiden käytössä. Työt toteutettiin vaiheittain ja hallitusti siten, että asuminen pystyi jatkumaan turvallisesti ja häiriöt minimoitiin. Lopputuloksena aiemmin käyttökelvottomasta kellarista saatiin terve ja toimiva osa rakennusta asukkaiden käyttöön.

Kotkan Energian kohteessa betonisäiliöiden rakenteissa oli havaittu halkeamia, jotka heikensivät rakenteiden toimintavarmuutta ja pitkän aikavälin kestävyyttä. Betoniset säiliörakenteet ovat kriittisiä, sillä ne altistuvat jatkuville kuormituksille, lämpötilavaihteluille sekä mahdolliselle kemialliselle rasitukselle ja niiden rakenteellisen eheyden on säilyttävä koko käyttöiän ajan.

Halkeamat syntyvät tyypillisesti betonin kutistumisen, lämpöliikkeiden ja kuormitusten yhteisvaikutuksesta. Mikäli niitä ei korjata ajoissa, halkeamat voivat toimia reitteinä kosteudelle ja haitallisille aineille, mikä voi johtaa rakenteiden vaurioitumisen etenemiseen ja lujuuden heikkenemiseen.

Kohteessa betonisäiliöiden halkeamat korjattiin rakenteellisella injektoinnilla. Injektointimenetelmän avulla halkeamat täytettiin ja sidottiin takaisin osaksi kantavaa rakennetta, jolloin betonin rakenteellinen jatkuvuus ja alkuperäinen lujuus saatiin palautettua. Korjaus toteutettiin hallitusti ilman laajoja purkutöitä ja siten, että säiliöiden käyttö voitiin turvata.

Korjausten ansiosta rakenteiden tiiveys ja mekaaninen kestävyys paranivat ja betonisäiliöiden käyttöikää voitiin pidentää merkittävästi. Ennalistava injektointikorjaus mahdollisti rakenteiden säilyttämisen ja ehkäisi raskaampien saneeraustoimenpiteiden tarpeen tulevaisuudessa.

Helsingin metrotunnelit on louhittu kallioon ja suojattu ruiskubetonilla, jonka tehtävänä on sitoa kalliorakenteet ja hallita veden liikkumista tunneleissa. Ajan myötä kallion ja ruiskubetonin rajapintaan sekä ruiskubetonipintoihin voi muodostua halkeamia, joiden kautta vettä pääsee rakenteisiin.

Tunnelikorjauksissa tavoitteena ei ole aina veden täydellinen estäminen, vaan sen hallittu ohjaaminen rakenteissa siten, ettei vedestä aiheudu haittaa tunnelirakenteille, raiteille tai liikenneturvallisuudelle. Tässä kohteessa vesi kulkeutui halkeamien kautta rakenteisiin ja paikoin raidealueen suuntaan.

Injektointityön tavoitteena oli tiivistää halkeamat, parantaa ruiskubetonin ja kalliorakenteen välistä tartuntaa sekä ohjata vesi hallitusti tunnelin reuna-alueille, pois raiteilta. Näin ehkäistiin veden aiheuttamat pitkän aikavälin vauriot ja varmistettiin tunnelirakenteiden sekä raideliikenteen turvallinen toiminta.

Työt toteutettiin metrotunneleissa huoltojunan kyydistä ja sovitettiin tarkasti metroliikenteen huoltoaikatauluihin. Toteutus edellytti huolellista aikataulutusta, toimivaa yhteensovittamista ja korkeaa turvallisuustasoa käytössä olevassa raideliikenneympäristössä.

Urakka edellytti vahvaa osaamista kallio- ja betonirakenteista sekä injektointimenetelmien toiminnasta maanalaisissa olosuhteissa.

HS-Veden maston noin 23 metriä korkea rakenne asettaa merkittäviä kuormituksia perustuksille. Kohteessa havaittiin maston perustuksen betonilaatassa laajoja ja syviä halkeamia, jotka johtuivat alun perin pakkasrasitusta huonosti kestävästä betonista sekä maston pitkäaikaisesta kuormituksesta.

Halkeamien kautta vesi pääsi tunkeutumaan rakenteisiin, mikä lisäsi vaurioiden etenemisen ja raudoitteiden korroosion riskiä. Mikäli korjauksiin ei olisi ryhdytty ajoissa, seurauksena olisi voinut olla koko maston purkaminen ja perustusten uudelleen rakentaminen.

Korjaustoimenpiteet toteutettiin rakenteellisella halkeamien injektoinnilla. Injektoinnin avulla betonilaatan rakenteellinen eheys palautettiin ja halkeamat sidottiin takaisin toimivaksi osaksi perustusta. Samalla perustuspinnat käsiteltiin tuotteilla, joilla saatiin aikaan pakkasenkestävä ja vettä hylkivä rakenne.

Korjausten ansiosta veden pääsy rakenteisiin estettiin ja korroosion eteneminen pysäytettiin. Toimenpiteet toteutettiin oikea-aikaisesti, mikä mahdollisti maston turvallisen käytön jatkumisen ilman raskaita ja kalliita purku- ja uudelleen rakennustoimenpiteitä.

Kohde on hyvä esimerkki siitä, kuinka rakenteellisesti oikein toteutettu ja ajoissa tehty korjaus voi merkittävästi pidentää rakenteen käyttöikää ja tuoda huomattavia kustannussäästöjä tilaajalle.

HSY:n kohteessa korjattiin maanalaisia jätevesisiiloja, jotka oli rakennettu aikakaudelle tyypillisellä rengasbetonirakenteella. Rakenteissa esiintyi vuotoja erityisesti pystysaumojen kohdalla, joiden kautta jätevesi pääsi siilorakenteista ympäröiviin rakenteisiin.

Siilot olivat noin 12 metriä korkeita ja niihin kohdistui huomattava sisäinen paine, minkä vuoksi korjausmenetelmän tuli kestää jatkuvaa kuormitusta ja jätevesirakenteille tyypillisiä olosuhteita. Tiiveysvaatimukset olivat korkeat, sillä vuotojen jatkuminen olisi voinut aiheuttaa rakenteellisia ja ympäristöllisiä riskejä.

Korjaukset toteutettiin injektoimalla vuotavat pystysaumat polyuretaanilla. Menetelmä soveltuu erityisesti jätevesirakenteisiin, joissa vaaditaan joustavaa, painetta kestävää ja vettä pysäyttävää tiivistystä. Injektoinnilla saumat tiivistettiin ja siilojen rakenteellinen tiiveys palautettiin hallitusti ilman laajoja purkutöitä.

Työ toteutettiin maan alla jätevesiympäristössä, mikä edellytti erityistä huomiota työturvallisuuteen, hygieniaan ja työmenetelmien hallintaan. Jäteveden kanssa työskentely vaati tarkkaa suunnittelua ja huolellisia toimintatapoja, jotta työ voitiin suorittaa turvallisesti ja hygieenisesti.

Korjausten ansiosta jäteveden hallitsematon pääsy siilorakenteista ympäristöön saatiin estettyä ja siilojen käyttö voitiin turvata pitkäaikaisesti. Oikea-aikaisella injektointikorjauksella vältettiin rakenteiden laajempi vaurioituminen ja raskaammat saneeraustoimenpiteet tulevaisuudessa.

Kohde osoittaa FIN Rakennuspalveluiden kyvyn toteuttaa vaativia injektointikorjauksia maanalaisissa jätevesirakenteissa, joissa tiiveys, hygienia ja rakenteellinen kestävyys ovat kriittisiä.

Ikaalisten vesitornissa toteutettiin laaja ja teknisesti vaativa saneeraus, joka kohdistui veden kanssa kosketuksissa oleviin betonirakenteisiin. Kyseessä oli vesihuollon kannalta kriittinen kohde, jossa työn onnistuminen edellytti betonirakenteiden, kosteustekniikan ja käytettävien materiaalien yhteensopivuuden syvällistä ymmärtämistä.

Vesitornien korjaustöissä pienetkin virheet voivat johtaa merkittäviin toiminnallisiin ja taloudellisiin riskeihin. Tämän vuoksi urakka suunniteltiin ja toteutettiin hallittuna kokonaisuutena, jossa työolosuhteet, laatu ja dokumentointi huomioitiin koko toteutuksen ajan.

Vesitornin sisäpinnat korjattiin ruiskuttamalla Megamix 2 -korjauslaastilla. Käsittelyllä varmistettiin betonipintojen kestävyys, tiiveys ja pitkä käyttöikä. Samassa yhteydessä rakenteille toteutettiin sisäpuolinen vedeneristys, joka soveltuu veden kanssa kosketuksissa oleviin pintoihin.

Työt suoritettiin talousveden laatuvaatimukset (STM 1352/2015) huomioiden. Vesitiloissa käytettiin ainoastaan talousvesikäyttöön hyväksyttyjä materiaaleja ja menetelmiä, eikä saneerauksella ollut vaikutusta veden laatuun. Rakenteiden käyttöönotto tehtiin vesilaitoksen ohjeiden ja hyväksyttyjen menettelyjen mukaisesti.

Urakka toteutettiin hallituissa olosuhteissa laadunvarmistus huomioiden. Lopputuloksena vesitornin rakenteet täyttävät käyttövesikäytölle asetetut tekniset ja toiminnalliset vaatimukset ja vesihuollon toiminta voitiin turvata turvallisesti myös tulevaisuudessa.

Kespro Lahden Noutotukku on vaativa logistiikka- ja varastoympäristö, jossa rakenteiden kunto, turvallisuus ja liiketoiminnan keskeytymätön toiminta ovat kriittisiä. Kohde oli koko urakan ajan normaalissa käytössä, mikä asetti erityisiä vaatimuksia työn suunnittelulle, aikataulutukselle ja toteutukselle.

Urakka aloitettiin liimapuupalkkien ja puisten kantavien rakenteiden perusteellisella kuntokartoituksella. Kartoituksessa tunnistettiin halkeamat ja vauriokohdat, joiden perusteella määriteltiin teknisesti toimivat ja rakenteellisesti riittävät korjausratkaisut.

Rakenteellinen korjaus toteutettiin injektoimalla, jolloin palkkien kantavuus ja rakenteellinen eheys voitiin palauttaa ilman tarpeettomia purkutöitä. Menetelmä mahdollisti korjausten tekemisen hallitusti ja tehokkaasti ilman liiketoimintaa häiritseviä katkoksia.

Työ edellytti puurakenteiden käyttäytymisen, kuormitusten sekä injektointimateriaalien ominaisuuksien syvällistä ymmärtämistä, jotta lopputulos oli sekä teknisesti toimiva että pitkäikäinen. Korjausratkaisut suunniteltiin erityisesti vastaamaan käytössä olevan, vaativan logistiikka- ja varastoympäristön tarpeita.

Koska kyseessä oli elintarvikkeiden noutotukku, työn siisteys ja pölynhallinta olivat keskeinen osa työn laatua. Työt toteutettiin huolellisesti rajatuilla työalueilla ja hallituilla menetelmillä siten, että tilojen puhtaus ja toiminnan turvallisuus säilyivät koko urakan ajan.

Urakan lopputuloksena rakenteiden turvallisuus ja käyttövarmuus varmistettiin ja Kespro Noutotukun toiminta pystyi jatkumaan normaalisti myös korjaustöiden aikana.

Linnankadulla sijaitseva 1. kerroksen liiketila oli kärsinyt merkittävästä mikrobivauriosta, minkä vuoksi tila oli muuttunut käyttökelvottomaksi. Kyseessä oli kerrostalon alin kivijalkakerros, jossa rakenteet altistuvat tyypillisesti maaperästä nousevalle kosteudelle ja kapillaariselle kosteuden siirtymiselle.

Korjaustyöt aloitettiin purkamalla vaurioituneet lattiarakenteet ja rakenteelliset osat kokonaisuudessaan. Purkutöiden jälkeen kohteessa tehtiin louhintaa, jotta maaperästä tuleva kosteus saatiin hallintaan ja rakenteille voitiin toteuttaa terveelliset ja pitkäikäiset ratkaisut. Seiniin toteutettiin kapillaarikatko ja seinien alaosat rakennettiin uudelleen silikaattilevyillä kosteusteknisesti toimiviksi.

Liiketilan etuosassa sijaitsi lattia-alue, jossa ei todettu varsinaisia mikrobivaurioita ja jonka tilaaja halusi säilyttää. Kyseinen lattiarakenne oli kuitenkin painunut. Perinteisen purkamisen sijaan lattia oikaistiin ja nostettiin takaisin vaateriin polyuretaanin avulla. Kyseessä on erikoismenetelmä, jota käytetään vain harkituissa kohteissa, joissa rakenteen säilyttäminen on teknisesti mahdollista ja tarkoituksenmukaista.

Polyuretaanilla tehty lattian nosto mahdollisti rakenteen säilyttämisen ja entisöinnin ilman laajamittaista purkua. Menetelmä vähensi työnaikaisia häiriöitä, nopeutti toteutusta ja mahdollisti lattiarakenteen palauttamisen osaksi kokonaisuutta hallitusti ja turvallisesti.

Rakenteellisten korjausten lisäksi kohteessa toteutettiin liiketilan täysremontti. Kaikki työvaiheet suunniteltiin ja toteutettiin siten, että lopputulos täyttää nykyiset terveellisyys-, turvallisuus- ja käyttötarkoitusvaatimukset.

Korjausten jälkeen aiemmin käyttökelvottomasta tilasta saatiin terve, toimiva ja nykyaikainen liiketila. Kohde osoittaa FIN Rakennuspalveluiden kyvyn soveltaa erikoisratkaisuja vaativissa korjausrakentamiskohteissa silloin kun tavanomaiset menetelmät eivät ole paras ratkaisu.

Kohde on laaja ja monitoiminen logistiikkakeskus, joka käsittää toimistotiloja, IV-konehuoneita, kokoonpanoalueita, robottivaraston sekä jopa noin 23 metrin korkuisia varastotiloja. Kiinteistössä käsitellään arvokkaita tuotteita, minkä vuoksi korjaustyöt edellyttivät poikkeuksellista riskienhallintaa sekä erillisiä vakuutusjärjestelyjä.

Urakka sisälsi kaikkien kohteen liimapuupalkkien ja liimapuukaarien perusteellisen kuntokartoituksen. Kartoituksessa tunnistettiin rakenteelliset vauriot ja halkeamat, joiden perusteella määriteltiin kohteeseen soveltuvat korjausratkaisut. Kaikki vaurioituneet palkit korjattiin rakenteellisesti injektointimenetelmällä siten, että niiden kantavuus ja rakenteellinen eheys palautettiin.

Korjausmenetelmä mahdollisti rakenteiden vahvistamisen ilman laajoja purkutöitä tai tuotantoon ja logistiikkaan kohdistuvia keskeytyksiä. Työ edellytti liimapuupalkkien käyttäytymisen, kuormitusten ja injektointimateriaalien ominaisuuksien syvällistä ymmärtämistä, jotta lopputulos oli sekä teknisesti toimiva että pitkäikäinen.

Työt sisälsivät korkealla tehtävää työskentelyä vaativissa olosuhteissa ja ne toteutettiin hallitusti sekä turvallisesti siten, että tilaajan toiminta pystyi jatkumaan keskeytyksettä koko urakan ajan. Korjausratkaisut suunniteltiin erityisesti vastaamaan käytössä olevan, vaativan logistiikka- ja robottivarastoympäristön tarpeita.

Urakan lopputuloksena liimapuupalkkien rakenteellinen turvallisuus ja käyttövarmuus varmistettiin koko kiinteistön laajuudelta.

Kohteessa toteutettiin vesikaton uudelleenmuotoiluun liittyvä noin 200 m² laajuinen koealue, jossa vanha kattorakenne purettiin ja vesikaton toiminnallisuutta parannettiin. Työ sisälsi vesikaton kaatojen ja kaivojen uusimisen sekä saattolämmityskaapeloinnin päivittämisen vastaamaan nykyaikaisia vaatimuksia.

Urakan erityisenä haasteena olivat talviolosuhteet, sillä työ toteutettiin ajankohtana, jolloin lämpötila vaihteli pakkasen ja plussan välillä. Samanaikaisesti työskenneltiin käytössä olevan logistiikkakeskuksen katolla, jossa pienikin hallitsematon veden pääsy rakenteisiin olisi voinut aiheuttaa merkittäviä vahinkoja.

Vedenhallinta oli keskeisessä roolissa koko toteutuksen ajan. Työvaiheet suunniteltiin ja ajoitettiin siten, että rakenteet olivat jatkuvasti suojattuja ja mahdollinen sulamis- tai sadevesi ohjattiin hallitusti pois työalueelta. Toteutus edellytti tarkkaa ennakkosuunnittelua, sääolosuhteiden seurantaa ja nopeaa reagointia muuttuviin olosuhteisiin.

Työ toteutettiin hallitusti ja turvallisesti siten, että logistiikkakeskuksen toiminta pystyi jatkumaan keskeytyksettä koko urakan ajan. Koealueen avulla saatiin varmistettua vesikaton toimivuus ja toimivat ratkaisut laajempaa toteutusta varten vaativissa käyttö- ja olosuhdeolosuhteissa.

Kohteena oli tuotantolaitoksen alueella sijaitseva käytöstä poistettu merivesitunneli, jota oli aiemmin käytetty prosessien jäähdytysvetenä. Tunnelissa oli toteutettu betoninen läpivienti, johon oli putken kautta valettu betonitulppa ja asennettu muotit sukeltamalla. Toteutettu rakenne ei kuitenkaan ollut riittävän tiivis ja merivettä pääsi vuotamaan tulpan läpi.

Vaikka tunneli oli poistettu varsinaisesta käytöstä, vuoto aiheutti rakenteellisen ja ympäristöllisen riskin, minkä vuoksi korjaus oli toteutettava. Korjaus tehtiin tunnelin ollessa vesitäytteinen, mikä edellytti sukellustyötä ja erikoisosaamista vedenalaisista rakenteellisista korjauksista.

FIN Rakennuspalvelut vastasi korjaustyön suunnittelusta ja toteutuksesta. Korjaus toteutettiin injektoimalla tunnelirakenne sukeltamalla. Kohteessa jouduttiin hyödyntämään useita eri työvaiheita ja menetelmiä, sillä olosuhteet poikkesivat merkittävästi tavanomaisista injektointikohteista.

Erityisenä haasteena olivat polyuretaanipohjaiset injektointimateriaalit, jotka reagoivat veden kanssa. Tämän vuoksi injektointiin kehitettiin kohdekohtaiset ratkaisut, joilla materiaalien käyttäytyminen, injektointipaineet ja työjärjestys saatiin hallintaan vedenalaisissa olosuhteissa.

Korjausten ansiosta meriveden vuoto saatiin pysäytettyä ja tunnelin rakenteellinen tiiveys varmistettua. Oikea-aikaisella ja teknisesti vaativalla korjauksella vältettiin rakenteiden lisävaurioituminen ja mahdolliset laajemmat toimenpiteet tulevaisuudessa.

Kohde on poikkeuksellisen vaativa erikoiskorjaus, joka osoittaa FIN Rakennuspalveluiden kyvyn toteuttaa sukellustyönä tehtäviä injektointeja meri- ja teollisuusympäristöissä, joissa tarvitaan kohdekohtaista suunnittelua ja erikoismenetelmiä.

Ratamestarinkadun kohteessa pihakanne toimi samalla alapuolisen pysäköintihallin kattorakenteena. Pihakannen kautta rakenteisiin päässyt vesi aiheutti vuotoja pysäköintihalliin ja vaurioita kantaviin betonirakenteisiin. Pihakannet ovat rakenteellisesti vaativia kokonaisuuksia, joissa vedeneristyksen, kallistusten ja vedenpoiston on toimittava saumattomasti.

Korjaustyöt aloitettiin avaamalla piharakenteita hallitusti ja paikantamalla vuodon todellinen syntykohta. Vuotokohtien tunnistamisen jälkeen kohteessa toteutettiin korjaustoimenpiteet, jotka kohdistuivat sekä vedeneristykseen että rakenteisiin.

Kohteeseen lisättiin käännetyn katon periaatteella toimivia kaivoja vedenpoiston parantamiseksi. Samalla vaurioituneet betonirakenteet korjattiin rakenteellisesti, ja pihakannen vedeneristys uusittiin vaurioituneilta alueilta nykyaikaisilla kermiratkaisuilla.

Lisäksi pihan vedenohjausta ja kallistuksia parannettiin, jotta sade- ja sulamisvedet saadaan jatkossa ohjautumaan hallitusti pois rakenteista. Korjausratkaisut suunniteltiin siten, että ne ehkäisevät uusien vuotojen syntymistä ja pidentävät pihakannen ja pysäköintihallin rakenteiden käyttöikää.

Korjausten ansiosta vuoto pysäytettiin, rakenteiden vauriokehitys saatiin katkaistua ja pysäköintihallin käyttö voitiin jatkaa turvallisesti. Kohde on hyvä esimerkki piharakenteiden ja alapuolisten tilojen vaativasta korjaamisesta, jossa onnistuminen edellyttää vedenhallinnan kokonaisvaltaista ymmärtämistä.

Kohde on vastavalmistunut monikerroksinen pysäköintihalli, jossa betonirakenteisiin havaittiin halkeamia ennen rakennuksen luovutusta. Uudiskohteissa halkeamien synty voi liittyä betonin kutistumiseen, lämpötilavaihteluihin sekä rakenteiden kuormituksiin ja ne on käsiteltävä ajoissa, jotta rakenteiden käyttöikä ei lyhene.

Pysäköintihallit ovat erityisen vaativia betonirakenteita, sillä ne altistuvat jatkuvasti vedelle, pakkasrasitukselle sekä ajoneuvojen mukana kulkeutuville tiesuoloille. Mikäli halkeamien kautta vesi ja kloridit pääsevät rakenteisiin, korroosio voi käynnistyä nopeasti ja vauriot edetä hallitsemattomasti.

Kohteessa korjattiin injektoimalla yhteensä noin kaksi kilometriä halkeamia. Injektointimenetelmällä halkeamat tiivistettiin ja sidottiin rakenteellisesti siten, että veden ja haitallisten aineiden pääsy betonirakenteisiin estettiin. Korjaus toteutettiin koko pysäköintihallin laajuudelta ja kaikki havaitut halkeamat käsiteltiin.

Korjaustoimenpiteet toteutettiin ennen kohteen luovutusta, mikä mahdollisti rakenteiden suojaamisen oikea-aikaisesti ja ehkäisi tulevia käyttö- ja kunnossapitokustannuksia. Oikein toteutettu halkeamien injektointi pidentää pysäköintihallin käyttöikää ja varmistaa rakenteiden suunnitellun toimivuuden vaativissa käyttöolosuhteissa.

Kohde osoittaa FIN Rakennuspalveluiden osaamisen uudisrakentamisen betonikorjauksissa, joissa rakenteellinen laatu, pitkäaikainen kestävyys ja ennaltaehkäisevä korjaaminen ovat keskeisessä roolissa.

Tuusulassa sijaitsevassa uudiskohteessa havaittiin vesivuotoja pysäköintihallin ja hissikuilun rakenteissa. Vuodot syntyivät rakenteiden liittymäkohdissa, jotka ovat tyypillisesti betonirakenteiden kriittisimpiä kohtia erityisesti maanvastaisissa ja alapuolisissa tiloissa.

Rakenteiden liittymät altistuvat betonin kutistumalle, lämpöliikkeille ja kuormituksille, minkä seurauksena niihin voi muodostua mikrorakoja ja epäjatkuvuuksia. Näiden kautta vesi pääsee kulkeutumaan rakenteisiin, vaikka varsinainen betonirakenne olisi muuten kunnossa.

Kohteessa oli varauduttu jälkikäteen tehtävään tiivistykseen injektointiletkuratkaisulla. Vuodot korjattiin suorittamalla letkuinjektointi, jossa injektointiletkujen kautta johdettiin rakenteisiin soveltuva injektointimateriaali. Menetelmä mahdollistaa vedeneristyksen täydentämisen ja tiivistämisen ilman rakenteiden avaamista.

Letkuinjektointi toteutettiin hallitusti ja kohdekohtaisesti siten, että rakenteiden liittymäkohdat saatiin tiiviiksi ja vesivuodot pysäytettyä. Korjaus soveltui erityisen hyvin uudiskohteeseen, jossa haluttiin varmistaa rakenteiden pitkäaikainen toimivuus ilman laajoja purku- tai korjaustoimenpiteitä.

Korjausten ansiosta pysäköintihallin ja hissikuilun rakenteellinen tiiveys palautettiin ja tilojen käyttö voitiin jatkaa turvallisesti ja suunnitellusti. Oikea-aikainen letkuinjektointi ehkäisi veden aiheuttamien vaurioiden etenemisen ja mahdolliset myöhemmät korjaustarpeet.

Rokuan kylpylän uima-allasosasto on vaativa käyttöympäristö, jossa rakenteiden toimivuus ja turvallisuus ovat keskeisiä niin käyttäjien kuin liiketoiminnan kannalta. Korjattava allas sijaitsi tilassa, jossa muut altaat olivat samanaikaisesti normaalissa käytössä, mikä asetti erityisiä vaatimuksia työn suunnittelulle, aikataulutukselle ja toteutukselle.

Urakka sisälsi kopolaattojen, betonirakenteiden ja vedeneristyksen laajan rakenteellisen kartoituksen. Osa vanhasta laatoituksesta purettiin hallitusti, minkä jälkeen rakenteet tutkittiin NDT-skannauksella. Skannauksen avulla paikannettiin rakenteelliset halkeamat ja piilevät vauriot, joita ei olisi voitu todeta pelkällä visuaalisella tarkastelulla.

Kartoituksissa havaittiin useita paikallisia vaurioalueita, jotka sijaitsivat hajautetusti eri puolilla allasta. Suurimmat yksittäiset vaurioalueet olivat useiden neliömetrien laajuisia. Pahimmissa kohdissa betonirakenne oli murtunut jopa noin 5 cm syvyydeltä, osassa alueista esiintyi kopolaattoja ja osassa vedeneristeet olivat irronneet alustastaan.

Kartoituksen perusteella vauriot korjattiin kohdekohtaisesti. Betonirakenteet korjattiin rakenteellisesti, vedeneristystä uusittiin vaurioalueilla ja kopolaatat injektoitiin sekä sidottiin takaisin alustaan. Korjausten jälkeen rakenteet saumattiin ja viimeisteltiin siten, että allas voitiin palauttaa turvallisesti normaaliin käyttöön.

Korjaus kohdistui ainoastaan vaurioituneisiin alueisiin, mikä mahdollisti merkittävän kustannussäästön tilaajalle verrattuna laajamittaiseen purkuun. Kyseinen allas saatiin korjausten jälkeen nopeasti takaisin käyttöön eikä kylpylän liiketoiminta häiriintynyt.

Suomen Kansallisooppera ja -baletti on valtakunnallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennus, jonka rakenteisiin kohdistuvat toimenpiteet edellyttävät erityistä huolellisuutta, menetelmien soveltuvuutta ja rakennuksen alkuperäisiä ratkaisuja kunnioittavaa toteutustapaa. Tässä kohteessa korjattavat kopolaatat sijaitsivat osin jopa noin 15 metrin korkeudessa, mikä teki vaurioista myös merkittävän turvallisuusriskin rakennuksessa liikkuville ihmisille.

Kopolaattojen halkeamat ja irtoamiset muodostivat vaaran kiinteistössä oleville henkilöille, minkä vuoksi korjaukset olivat välttämättömiä rakenteellisen turvallisuuden varmistamiseksi. Työ edellytti huolellista ennakkosuunnittelua, korkealla työskentelyn erityisosaamista sekä tarkkoja turvallisuusjärjestelyjä.

Rakenteelliset korjaukset toteutettiin epoksimenetelmällä, jolla kopolaatat sidottiin takaisin toimivaksi osaksi rakennetta. Menetelmä mahdollisti halkeamien ja irtoamien aiheuttamien riskien poistamisen ilman rakenteiden avaamista, purkamista tai muuttamista. Korjaus tehtiin suojellun rakennuksen vaatimukset huomioiden siten, ettei työstä jäänyt näkyviä jälkiä.

Korjaukset toteutettiin laattojen saumojen kautta ja saumat ennallistettiin työn päätteeksi alkuperäistä vastaavaan kuntoon. Näin varmistettiin, että korjaustoimenpiteet eivät vaikuttaneet tilojen visuaaliseen ilmeeseen tai rakennuksen arkkitehtonisiin arvoihin.

Urakan lopputuloksena kopolaattojen rakenteellinen turvallisuus saatiin palautettua ja kiinteistössä liikkuvien henkilöiden turvallisuus varmistettua. Työ toteutettiin kohteen erityisluonne huomioiden, rakennusta ja sen kulttuurihistoriallista arvoa kunnioittaen.

Uima-altaat ovat rakenteellisesti vaativia kohteita, sillä ne altistuvat jatkuvalle vedenpaineelle, lämpötilavaihteluille, kemialliselle rasitukselle sekä rakenteiden liikkeille. Erityisesti vanhoissa betonirakenteissa tiiveyden säilyttäminen on haastavaa, mikäli rakenteet, läpiviennit ja vedeneristys eivät toimi yhtenä kokonaisuutena.

Kohteessa korjattiin vanha betonirakenne rakenteellisesti pitäväksi. Betonipinnoissa oli vaurioita ja heikentynyttä tiiveyttä, minkä vuoksi rakenteet eivät enää täyttäneet altaalle asetettuja vaatimuksia. Lisäksi altaan varusteiden ja läpivientien tiiviydessä oli puutteita, jotka muodostivat vuotoriskin.

Korjaustyöt aloitettiin betonirakenteiden kunnostuksella. Altaan pohjat ja vaurioalueet korjattiin ruiskuttamalla, jolloin saatiin aikaan yhtenäinen, tiivis ja rakenteellisesti toimiva betonipinta. Ruiskutusmenetelmä mahdollisti betonin hyvän tartunnan ja rakenteellisen jatkuvuuden myös haastavissa muodoissa.

Betonikorjausten jälkeen altaan varusteet ja läpiviennit tiivistettiin rakenteisiin vesitiiviiksi kokonaisuudeksi. Lopuksi koko allas vedeneristettiin erikoistuotteilla, jotka soveltuvat jatkuvasti vedessä oleviin rakenteisiin ja kestävät uima-allaskäytön rasitukset.

Korjausten ansiosta altaan rakenteellinen tiiveys palautettiin ja vuotoriskit saatiin hallintaan. Lopputuloksena allas täyttää uima-allasrakenteille asetetut tekniset ja toiminnalliset vaatimukset ja on turvallinen sekä pitkäikäinen käytössä.

Kohde osoittaa FIN Rakennuspalveluiden osaamisen vaativissa uima-allas- ja vesitilarakenteissa, joissa onnistuminen edellyttää betonin, vedeneristyksen ja läpivientien yhteistoiminnan syvällistä ymmärtämistä.

Kohteena oli kaksikerroksinen omakotitalo, jossa oli aiemmin toteutettu ulkoseinien lisälämmöneristys EPS-levyillä. Tämän seurauksena seinärakenteeseen oli muodostunut kaksi hengittämätöntä pintaa, minkä vuoksi rakenteet eivät toimineet kosteusteknisesti oikein. Pitkittyessään tämä teki rakennuksesta rakenteellisesti toimimattoman ja altisti seinärakenteet vaurioille.

Korjaustyöt aloitettiin purkamalla kaikki ulkoseinärakenteet kokonaisuudessaan. Seinät rakennettiin uudelleen hengittäviksi käyttäen silikaattilevyjä, jotka soveltuvat kosteusteknisesti vaativiin rakenteisiin ja mahdollistavat rakenteiden kuivumisen hallitusti.

Alakerran lattiarakenteet purettiin kokonaisuudessaan. Rakennus sijaitsee rinteessä, minkä vuoksi maaperästä tulevan veden hallinta oli keskeinen osa korjausta. Kohteessa toteutettiin hallittu vedenohjausratkaisu, jossa vesi johdetaan rakennuksen alitse pois rakenteista. Näin estettiin kosteuden kertyminen alapohjaan ja seinärakenteisiin.

Rakenteellisten korjausten yhteydessä taloon toteutettiin täysi peruskorjaus. Samalla uusittiin märkätilat nykyaikaisten vaatimusten mukaisesti, varmistaen tilojen turvallinen ja pitkäaikainen käyttö.

Korjausten jälkeen rakennus on rakenteellisesti toimiva, kosteusteknisesti oikein rakennettu ja terveellinen asuinkohde. Kohde on hyvä esimerkki kokonaisvaltaisesta korjausrakentamisesta, jossa virheelliset rakenneratkaisut korjattiin pitkäikäisillä ja toimivilla menetelmillä.

Wemasto Areena on laajakatteinen ja rakenteellisesti vaativa jäähalli, jossa kantavat liimapuupalkit ovat keskeisessä roolissa koko rakennuksen turvallisuuden kannalta. Kohteessa oli havaittu liimapuupalkkien vaurioita, joiden seurauksena katolle oli asetettu lumikuormarajoituksia ja rakenteiden käyttäytymistä seurattiin jatkuvasti kattoon asennetuilla laserilmaisimilla, jotka mittasivat mahdollisia painumia.

Rakenteellinen tilanne muodosti todellisen turvallisuusriskin, sillä hallissa oleskelee ottelutapahtumien aikana suuri määrä ihmisiä. Korjaustoimenpiteet olivat välttämättömiä, jotta hallin käyttö yleisötapahtumissa voitiin turvata.

Urakka sisälsi kaikkien hallin liimapuupalkkien rakenteellisen tarkastuksen ja korjaamisen. Korjaukset toteutettiin injektoimalla vaurioalueet sekä vahvistamalla rakenteita kierretangoilla ja vanerivahvistuksilla. Näillä toimenpiteillä palkkien kantavuus ja rakenteellinen eheys palautettiin alkuperäistä vastaavalle tasolle.

Työ edellytti syvällistä ymmärrystä liimapuupalkkien käyttäytymisestä, kuormituksista sekä injektointi- ja vahvistusmenetelmien yhteistoiminnasta. Korjausratkaisut suunniteltiin siten, että ne soveltuvat jäähallin laajoihin jänneväleihin ja vaativiin kuormitusolosuhteisiin.

Korjaustyöt toteutettiin ajankohtana, jolloin hallissa ei ollut jäätä. Tämä toteutusikkuna oli poikkeuksellisen lyhyt ja työn tuli valmistua ennen liigakauden otteluiden alkua. Työvaiheet aikataulutettiin tarkasti ja toteutettiin tehokkaasti, jotta halli saatiin käyttöön sovitussa aikataulussa.

Urakka valmistui suunnitellusti, ja korjausten jälkeen liimapuupalkkien rakenteellinen turvallisuus varmistettiin koko hallin osalta. Katolle asetetut lumikuormarajoitukset voitiin poistaa ja halli saatiin takaisin turvalliseen käyttöön.