Rakenteiden kautta kulkeva ilmavuoto voi aiheuttaa vedon tunnetta ja kuljettaa sisätiloihin hajuja sekä epäpuhtauksia rakenteista tai maaperästä. Vuotoreitin paikantaminen ja oikean korjaustavan valinta vaikuttavat merkittävästi korjauksen onnistumiseen. Pelkkä näkyvän raon paikkaaminen ei aina riitä, sillä ilma voi kulkea rakenteiden sisällä pitkänkin matkan.
Tässä artikkelissa kerromme, missä ilmavuotoja esiintyy, mistä tämän tunnistaa ja miten tiivistyskorjaus tehdään. Lisäksi käymme läpi TKR-menetelmillä toteutettavaa ilmatiivistystä, kapselointia ja haitta-aineiden hallintaa.
Sisällysluettelo
Tiivistyskorjaus pähkinänkuoressa
- Tiivistyskorjauksella estetään hallitsemattomia ilmavuotoja ja niiden mukana kulkevien hajujen, hiukkasten ja muiden epäpuhtauksien pääsyä sisäilmaan.
- Korjaus alkaa ilmavuotoreittien paikantamisesta, jotta työ voidaan kohdistaa oikeisiin rakenteisiin ja vuotokohdat saadaan käsiteltyä yhtenäisesti.
- Tyypillisiä korjauskohteita ovat lattian ja seinän liitoskohdat, alapohja, saumat sekä putkien ja muiden läpivientien ympäristöt.
- Korjausmenetelmä valitaan rakenteen ja tutkimustulosten perusteella.
- TKR-menetelmillä voidaan toteuttaa tiivistyskorjauksia, kapselointeja ja laajojen pintojen käsittelyä esimerkiksi betoni-, puu-, kipsi-, teräs- ja valuasfalttipinnoille.
Mikä on ilmavuoto ja mistä sen tunnistaa?
Ilmavuoto tarkoittaa hallitsematonta ilman kulkeutumista sisätiloihin rakenteen rakojen, saumojen tai muiden epätiiviiden kohtien kautta.
Kun sisätilan ja ulkoilman eri rakenneosien välille syntyy paine-ero, ilma pyrkii kulkemaan pienistäkin vuotokohdista paine-eron suuntaan. Ilmavuoto tuntuu vetona tai kylmänä kohtana lattianrajassa, seinällä tai ikkunan ympärillä. Joskus vuotokohdan läheisyydessä näkyy myös pölyjälkiä.
Jos vuotoilma kulkee maaperästä, alapohjasta tai vaurioituneen rakenteen kautta, se voi kuljettaa mukanaan hajuja ja epäpuhtauksia.
Rakennuksen ilmavuoto paikannetaan tarvittaessa lämpökuvauksella, merkkiainekokeella tai muulla rakenteen ilmatiiviyttä tutkivalla menetelmällä. Tutkimus erottaa varsinaisen rakenteellisen ilmavuodon esimerkiksi kylmästä pinnasta. Vuodon merkitys riippuu sen sijainnista, ilman kulkureitistä ja rakenteiden kunnosta.
Missä rakenteiden ilmavuotoja tyypillisesti esiintyy?
Rakenteiden ilmavuotoja esiintyy lattian ja seinän liitoskohdissa, alapohjassa, nurkissa, ikkunoiden ja ovien ympärillä sekä putkien, johtojen ja muiden läpivientien kohdalla. Ilmavuodot syntyvät rakenteissa helposti kohtiin, joissa ilmatiivis kerros katkeaa tai eri rakennusosat liittyvät toisiinsa. Esimerkiksi betonilaatan kuivuminen ja kutistuminen voi muodostaa rakoja laatan reunoille ja halkeamia nurkkien tai pilareiden ympärille.
Rakennuksen ilmavuoto ei aina näy silmämääräisesti, sillä vuotoreitti voi jatkua rakenteen sisällä pitkän matkan ennen kuin ilma pääsee huonetilaan. Siksi korjausta ei kannata kohdistaa vain kohtaan, jossa veto tuntuu. Ilmavuodon tarkka paikantaminen auttaa valitsemaan oikean korjausalueen ja välttämään turhaa pintojen avaamista. Yleensä ongelmat löytyvät lattianrajasta, alapohjasta sekä rakenteiden liitoksista ja läpivienneistä.
Seuraavaksi tarkastelemme tarkemmin lattianrajan, alapohjan sekä rakenteiden liitoskohtien ja läpivientien ilmavuotoja.
Ilmavuoto lattianrajassa
Lattian ja seinän liitoskohtaan voi syntyä liitosvuoto, jossa rakenteiden väliin jää rako tai tiivistys katkeaa. Vuoto tuntuu kylmänä ilmavirtana tai viileänä alueena seinän vieressä. Toisinaan jalkalistan ympärille kertyy myös pölyä ilmavirran mukana. Lattianrajassa havaittu veto kannattaa paikantaa tarkkaan, koska ilman varsinainen kulkureitti alkaa yleensä alapohjasta, ulkoseinästä tai rakenteiden välisestä ontelosta ja päättyy vasta huonetilan puolelle.
Alapohjan ilmavuodot
Alapohjan ilmavuodot tarkoittavat ilman kulkeutumista rakennuksen alapuolisista rakenteista sisätiloihin. Vuotoreittejä muodostuu laatan halkeamiin, seinän ja lattian rajakohtaan sekä alapohjan läpi kulkevien putkien ympärille. Alapohjan vuotoihin kannattaa suhtautua huolellisesti, koska ilmavirta voi kuljettaa sisätiloihin maaperästä tai alapohjan rakenteista peräisin olevia epäpuhtauksia. Korjaustapa valitaan tutkimusten perusteella, ja samalla tarkistetaan ilmanvaihdon aiheuttamat painesuhteet.
Ilmavuodot rakenteiden liitoskohdissa ja läpivienneissä
Rakenteiden liitoskohdat ja läpiviennit ovat ilmatiiviyden kannalta herkkiä alueita. Vuotoja voi esiintyä esimerkiksi ikkunoiden ja ovien ympärillä, seinien ja välipohjien rajakohdissa sekä putki-, sähkö- ja ilmanvaihtoläpivienneissä. Jo pieni rako voi aiheuttaa ilmavirtausta paine-eron vaikutuksesta.
Korjauksessa olennaista on tiivistää koko vuotoreitti pelkän näkyvän halkeaman tai sauman sijaan. Erityistä huolellisuutta vaativat kohdat, joissa materiaalien erilaiset liikkeet voivat rasittaa liitosta ja heikentää sen tiiviyttä.
Miksi ilmavuotojen tiivistäminen on tärkeä osa sisäilmakorjausta?
Ilmavuotojen tiivistäminen muodostaa tärkeän osan sisäilmakorjauksesta, koska ilmavirtaus voi kuljettaa rakenteista ja maaperästä hajuja, hiukkasia ja epäpuhtauksia huonetilaan. Tiivistyskorjaus ei kuitenkaan korvaa vaurioituneen rakenteen purkamista, jos tutkimukset osoittavat purkamisen tarpeelliseksi.
Kuten aiemmassa mikrobivaurioita käsittelevässä artikkelissa kerromme, sisäilmaongelman korjaaminen alkaa vaurion syyn ja laajuuden selvittämisestä. Ilmavuotojen tiivistäminen voidaan tämän jälkeen suunnitella osaksi korjauskokonaisuutta. Ilmavuotojen katkaiseminen täydentää korjausta erityisesti silloin, kun rakenteisiin jää vähäisiä epäpuhtauslähteitä tai ilma kulkeutuu sisään maaperästä.
Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto EPA korostaa, että rakennuksen tiivistämisen yhteydessä täytyy huolehtia ilmanvaihdosta ja sisäilman epäpuhtauslähteiden hallinnasta, jotta tiivistäminen ei kasvata epäpuhtauksien pitoisuuksia sisällä.
Ilmanvaihto, painesuhteet ja rakenteiden kunto täytyy tarkastella yhtenä kokonaisuutena. Suunnittelussa määritetään, mitkä kohdat tiivistetään, mitä menetelmiä käytetään ja miten työn onnistuminen varmistetaan.
Miten ilmavuodon korjaus tehdään?
Ilmavuodon korjaus tehdään paikantamalla vuotoreitti, selvittämällä vuodon syy ja tiivistämällä rakenne korjaussuunnitelman mukaisilla materiaaleilla.
Materiaalin valinnassa huomioidaan alusta, rakenteen liikkuvuus ja korjausalueen käyttö. Tarvittaessa korjaukseen yhdistetään haitta-aineiden hallinta, jossa rakenteisiin jäävien aineiden kulkeutuminen sisäilmaan rajoitetaan tarkoitukseen soveltuvalla kapseloinnilla. Kapselointi ja ilmatiivistys eivät tarkoita samaa asiaa, vaikka niitä voidaan käyttää samassa korjauskokonaisuudessa.
Toteutamme TKR-menetelmillä kapseloinnit, tiivistyskorjaukset ja laajojen pintojen ruiskutukset oman koulutetun henkilöstömme ja kalustomme voimin. Dokumentoimme työn sovitussa laajuudessa.
Betonirakenteiden saumojen ja halkeamien tiivistämiseen voidaan käyttää myös injektointimenetelmiä. Esimerkiksi letkuinjektointia käytämme betonirakenteiden työsaumojen tiiviyden varmistamiseen ja vuotojen hallintaan.
Seuraavaksi kerromme eri rakenteiden ja TKR-menetelmien erityispiirteet.
Alapohjan ilmavuotojen tiivistäminen
Alapohjan ilmavuotojen tiivistäminen kohdistuu kaikkiin todettuihin ilmavuotoreitteihin, kuten lattian ja seinän liitoskohtiin, laatan halkeamiin ja alapohjan läpivienteihin. Korjauksessa vuotokohta avataan, alusta puhdistetaan ja liitos tiivistetään rakenteeseen sopivalla menetelmällä. Huolellinen työnjälki korostuu, sillä osittain avoimeksi jäänyt reitti voi edelleen kuljettaa ilmaa huonetilaan. Myös nurkat ja vaikeasti saavutettavat kohdat käsitellään yhtenäisesti. Lopputulos tarkistetaan korjaussuunnitelman mukaisella laadunvarmistuksella.
Lattian tiivistyskorjaus
Lattian tiivistyskorjaus tehdään, kun vuotoilmaa pääsee huonetilaan lattiarakenteen saumojen, halkeamien tai liittymien kautta. Tiivistyskorjaus voi kohdistua lattian ja seinän rajaan, liikuntasaumaan tai laatan läpivienteihin. Tiivistyksen pitää muodostaa yhtenäinen pinta ja tarttua kunnolla käsiteltävään alustaan. Pintamateriaalien poistotarve riippuu rakenteesta ja valitusta menetelmästä, joten työn laajuus määritetään tutkimusten ja korjaussuunnitelman perusteella. Tarvittaessa pinta viimeistellään uudelleen tiivistyksen jälkeen.
Rakenteiden ilmatiivistys liitoskohdissa ja läpivienneissä
Rakenteiden ilmatiivistys liitoskohdissa ja läpivienneissä vaatii materiaalien liikkeiden ja liitoksen muodon huomioimista. Putkien, kaapeleiden, karmien ja eri rakennusosien ympärille syntyy helposti pieniä rakoja, joista ilma pääsee kulkemaan. Tiivistysmateriaalin pitää tarttua ympäröiviin pintoihin ja säilyttää toimivuutensa liitoksessa. Korjauksessa koko liitoskohta tiivistetään yhtenäisesti, jotta ilmavirta ei pääse siirtymään viereiseen vuotokohtaan. Oikea menetelmä valitaan aina kyseisen rakenteen mukaan.
Tiivistyskorjaus TKR-menetelmillä
TKR-menetelmillä voidaan hallita rakenteissa olevia haitta-aineita sekä estää epäpuhtauksien, hajujen ja hallitsemattomien ilmavirtausten kulkeutuminen sisäilmaan. Menetelmä soveltuu muun muassa betoni-, puu-, kipsi-, teräs- ja valuasfalttipinnoille.
| TKR-menetelmä / termi | Mitä se tarkoittaa? | Mihin sitä käytetään? |
| TKR-pinnoitus | Rakenteen pinnalle toteutettava järjestelmän mukainen pinnoitus. | Rakenteiden tiivistämiseen ja laajojen pintojen käsittelyyn korjaussuunnitelman mukaisesti. |
| TKR-ruiskutus | Pinnoitteen levittäminen ammattitason ruiskutuskalustolla. | Soveltuu erityisesti laajojen pinta-alojen tehokkaaseen käsittelyyn. |
| TKR-kapselointi | Haitta-aineita sisältävien rakenteiden kapselointi tarkoitukseen soveltuvalla järjestelmällä. | Haitta-aineiden ja niistä aiheutuvien epäpuhtauksien tai hajujen hallintaan. |
| TKR-urakoitsija | TKR-menetelmien käyttöön koulutettu ja niiden toteutukseen perehtynyt urakoitsija. | TKR-järjestelmillä tehtävien korjausten suunnitelmanmukaiseen toteuttamiseen. |
Missä TKR-menetelmiä käytetään?
TKR-menetelmiä käytetään esimerkiksi:
- sisäilmakorjauksissa ja rakenteiden ilmavuotojen tiivistämisessä
- haitta-aineiden kapseloinnissa
- lattioiden ja muiden rakenteiden pinnoittamisessa
- IV-kanavien pinnoittamisessa ja tiivistämisessä
- märkätilojen vedeneristyksessä
- viemäreiden saneerauksessa pinnoittamalla.
Menetelmän pinnoituksen tarkoitus on estää epäpuhtauksien kulkeutuminen huoneilmaan, ilmavuotojen vähentäminen sekä estää kosteuden pääsy rakenteisiin.
Mitä ilmatiiviyskorjauksella tavoitellaan?
Ilmatiiviyskorjauksella tavoitellaan hallitsemattomien ilmavirtausten katkaisemista ja sitä, etteivät rakenteista tai maaperästä peräisin olevat epäpuhtaudet kulkeudu vuotoilman mukana huonetilaan.
Rakennustiedon asiantuntija-artikkelin mukaan rakenteiden ilmatiiviys parannetaan korjausrakentamisessa tiivistyskorjauksilla, joiden tarkoitus on varmistaa vaipparakenteiden sisäkuoren riittävä ilmanpitävyys.
Onnistunut lopputulos vaatii koko vuotoreitin käsittelyä, sillä yksittäisen näkyvän raon paikkaaminen voi jättää viereisen ilmavuodon avoimeksi. Ilmatiiviyskorjaus voi vähentää vedontunnetta ja lämpöhäviötä, mutta sisäilmakorjauksessa tärkein tavoite liittyy epäpuhtauksien kulkeutumisreittien hallintaan. Korjaus ei sovi jokaiseen vaurioon eikä korvaa tarvittavaa rakenteen purkamista. Siksi suunnittelussa tarkastellaan rakenteiden kuntoa, ilmanvaihtoa, painesuhteita, kosteusteknistä toimintaa ja korjauksen käyttöikätavoitetta.
Huolellinen pohjatyö ja tiiviisti toteutetut liitoskohdat vaikuttavat korjauksen onnistumiseen. Korjauksen jälkeen tarkistetaan, että ilmavuodot ovat katkenneet ja työ vastaa korjaussuunnitelmaa.
Etsitkö tekijää tiiveyskorjaukseen? Pyydä tarjous!
Tiivistyskorjaus on tärkeää tehdä oikealla menetelmällä ja korjaussuunnitelman mukaisesti. Huolellinen toteutus vaikuttaa siihen, kuinka hyvin rakenteiden ilmavuodot saadaan hallintaan ja kuinka kestävä korjauksesta tulee.
Me Fin Rakennuspalveluilla toteutamme TKR-menetelmillä kapselointeja, tiivistyskorjauksia ja laajojen pintojen ruiskutuksia. Koulutettu henkilöstömme käyttää töissä omaa ammattitason ruiskutuskalustoa, joten pystymme toteuttamaan myös laajoja ja vaativia kohteita.
Jokainen korjauskohde vaatii oman toteutustapansa. Arvioimme työn laajuuden rakenteiden, tutkimustulosten, havaittujen ilmavuotojen ja korjaussuunnitelman perusteella. Näin pystymme suunnittelemaan tarvittavat työvaiheet, kaluston ja aikataulun etukäteen. Ota yhteyttä ja pyydä tarjous, kun tarvitset apua rakenteiden tiivistykseen, TKR-kapselointiin tai laajojen pintojen ruiskutukseen. Laadimme kohteeseesi sopivan toteutustavan ja tarjouksen.
Lähteet
Finrakennuspalvelut – Mikrobivaurio
Finrakennuspalvelut – Letkuinjektointi
Finrakennuspalvelut – Yhteystiedot
Finrakennuspalvelut – Haitta-aineiden kapselointi
U.S EPA – Energy, Weatherization and Indoor Air Quality
Rakennustieto.fi – Rakenteiden ilmatiiviyden parantaminen osana onnistunutta sisäilmakorjausta